Tiedotteet 2012

4.12.2012 13.00

Mitä vähemmän auto kuluttaa, sitä pienemmät ovat sen hiilidioksidipäästöt

Käytännössä mitä pienempi auton polttoaineenkulutus on, sitä pienemmät ovat myös sen hiilidioksidipäästöt. Liikenteen verotus Suomessa kannustaa niukasti kuluttavien ajoneuvojen hankintaan ja käyttöön. Autokanta kuitenkin uusiutuu hitaasti. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli lokakuun lopussa 10,9 vuotta.

– Viimeaikaisen uutisoinnin perusteella ihmisten tietoisuus polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen yhteydestä on heikko. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tutkimuksen mukaan päästöt eivät vaikuta ajoneuvon hankintaan, mutta polttoaineenkulutus vaikuttaa, vaikka kysymys on lähes samasta asiasta, sanoo lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen valtiovarainministeriöstä.

Bensiinillä ja dieselillä energiankulutus vaikuttaa suoraan hiilidioksidipäästöihin (CO2). Kun kulutus on pieni, on CO2-päästökin pieni ja auton omistaja säästää myös verotuksessa. Parkkonen esitteli suomalaista veromallia TransEco-tutkimusohjelman seminaarissa Espoossa 4. joulukuuta. Suomen autovero ja perusvero huomioivat hiilidioksidipäästön eli polttoaineenkulutuksen. Polttoainevero ja sitä täydentävä polttoaineveron ja käyttövoimaveron yhdistelmä määräytyvät hiilidioksidipäästön ja energiasisällön mukaan.

Verotus kevenee, kun kulutuskin pienenee

– Vähän kuluttava, uutta teknologiaa hyödyntävä ajoneuvo maksaa joka tilanteessa vähemmän veroja nyt ja tulevaisuudessa, Parkkonen kiteyttää.

Trafin hiljattain tekemässä tutkimuksessa lähes 40 prosenttia autonostajista kertoi, etteivät autojen pienet päästöarvot vaikuttaneet lainkaan heidän autovalintaansa. Tämä siitä huolimatta, että CO2-päästöihin perustuva vero-ohjaus on voimakasta. Autoveroprosentti vaihtelee päästöjen mukaan 5-50 prosenttiin. Tärkein tekijä auton valinnassa oli hinta ja toiseksi tärkein polttoaineenkulutus. Vain joka neljäs listasi ympäristöystävällisyyden yhdeksi kolmesta tärkeimmästä kriteeristä auton ostossa. Tutkimus paljastikin siis samalla, ettei yhteys polttoaineenkulutuksen ja auton hiilidioksidipäästöjen välillä ole tiedossa.

Uudet keinot tarpeen autokannan nuorentamiseksi

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä Suomessa on hieman eurooppalaista tasoa korkeampi. Vuoden 2011 lopussa luku oli 10,7 vuotta ja lokakuun lopussa 10,9 vuotta. Autokannan uudistumisen kannalta olisi tarpeen, että autot vaihdettaisiin uudempiin varhemmin. Autokannan uusiutuminen on tärkeää turvallisuus- ja ympäristösyistä.

– Autokanta ei voi kuitenkaan nuorentua yhdessä yössä. Asiaa pitää lisäksi tarkastella pitkällä aikavälillä. Tällöin pitää myös varmistaa, että autokanta pysyy nuorenemisuralla. Asia ei siis ratkea pelkästään ostamalla enemmän uusia autoja, vaikka siitä vetoapua olisikin, toteaa johtava asiantuntija Juha Kenraali Trafista.

Kenraalin mukaan autokannan nuorenemisessa kyse on nimenomaan siitä, kuinka lyhyeksi auton elinkaari tulevaisuudessa muodostuu. Jossain kohtaa vastaan tulee saturaatiopiste, jolloin elinkaari ei voi enää lyhentyä. Hän avasi tätä ilmiötä poistumamallia kuvaavassa esityksessään TransEco-seminaarissa.

– Suomessa on syytä keskustella niistä tekijöistä, jotka lyhentäisivät autojen elinkaarta. On myös arvioitava, mitä se itse asiassa tarkoittaa, jos autot päätyvät nykyistä aiemmin romutettaviksi, Kenraali painottaa.

Perusvero kaikilla, käyttövoimavero yksillä

Kaikista henkilöautoista maksetaan autovero ja ajoneuvoveron perusvero. Perusvero määräytyy hiilidioksidipäästön mukaan, mikäli tieto on saatavissa ajoneuvon tyyppihyväksyntätiedoista. Muutoin se lasketaan henkilöauton kokonaismassan perusteella. Käyttövoimaveroa peritään muista kuin moottoribensiiniä käyttävistä autoista autotyypin mukaisesti.

Vuoden 2008 autoveromuutoksen ja sitä seuranneiden ajoneuvoveromuutosten jälkeen ei ole enää mahdollista määrittää vuotuista kilometrirajaa, jonka jälkeen bensiiniauton sijaan kannattaisi valita dieselauto. Lisäksi markkinoille on tullut uusia autotyyppejä, kuten flexfuel- ja kaasuautot.

Ajoneuvoveron perusvero nousee vuoden 2013 alusta. Samalla henkilöautojen käyttövoimavero eriytyy selkeämmin käyttövoiman mukaan ja sitä kautta kaikkien vähäpäästöisten, mutta erityisesti sähköautojen ja ladattavien hybridien, verotus lievenee.

Liikenteen osuus Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä on noin viidesosa. Noin 80 prosenttia liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Perusveron muutoksella kannustetaan valitsemaan mahdollisimman vähän polttoainetta kuluttavia automalleja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja energian säästämiseksi. Mikäli ajoneuvon ainoa käyttövoima on sähkö, määräytyy perusvero päästötiedon 0 g/km mukaan.

Lisätietoja:

lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, valtiovarainministeriö, puh. 029 553 0379, leo.parkkonen@vm.fi

johtava asiantuntija Juha Kenraali, Trafi, puh. 029 534 7162, juha.kenraali@trafi.fi

www.motiva.fi


Palaa otsikoihin