Tiedotteet 2011

3.11.2011 13.00

Tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi – Vaihtoehdot tieliikenteessä lisääntyvät

Hiilidioksidipäästöjä vähennetään yhä määrätietoisemmin myös tieliikenteessä, samalla vaihtoehtojen kirjo sekä ajoneuvoteknologiassa että liikenteen polttoaineissa lisääntyy. Tämä haastaa liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvät päätöksentekijät niin valtionhallinnossa, kunnissa, yrityksissä kuin kotitalouksissakin.

TransEco-tutkimusohjelma kokoaa Suomen parhaimmat asiantuntijat hallinnosta, yrityksistä ja tutkimusyhteisöstä saman pöydän ääreen miettimään tulevaisuuden vähäpäästöisiä liikenneratkaisuja. Vuonna 2009 käynnistyneen ohjelman tulokset muun muassa ajoneuvoteknologioista, biopolttoaineista, raportointimenetelmistä sekä ajoneuvojen informaatioteknologiasta ohjaavat oikeisiin valintoihin.

EU:n yleiset 20/20/20-tavoitteet vuoteen 2020 mennessä määrittelevät toimintaympäristön. Uusiutuvien energialähteiden osuutta on kasvatettava niin, että niiden osuus loppukulutuksesta koko energiasektorilla olisi vähintään 20 prosenttia. Samalla kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta on vähennettävä 20 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.

EU:n uusiutuvan energian käyttöä koskevan direktiivin mukaan uusiutuvan energian osuus liikenteessä on oltava vähintään 10 prosenttia vuonna 2020 kaikissa jäsenmaissa. Käytännössä tämä tarkoittaa biopolttoaineita ja vihreää sähköä. Suomen omassa lainsäädännössä tavoitellaan jopa 20 prosentin biopolttoaineosuutta vuonna 2020.

– Sähköautojen osuus uusista autoista ja ajoneuvokannasta on vielä 2020 aika pieni, joten vuoden 2020 uusiutuvaa energiaa koskevat velvoitteet on pakko täyttää lähinnä biopolttoaineilla, sanoo tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund VTT:stä.

Sähköistymisessä eletään kuitenkin mielenkiintoisia aikoja, koska isot autonvalmistajat ovat tuomassa tuotteitaan markkinoille. Suomessakin käynnistynee Tekesin EVE-ohjelmassa merkittäviä sähköautodemonstraatioita.

Uutta liiketoimintaa Suomen teollisuudelle

Nylundin mukaan Suomen biovelvoite vuodelle 2020 voitaisiin saavuttaa niiden biopolttoaineiden avulla, jotka direktiivi määrittelee kaksinkertaisen painoarvonsa takia ”tuplalaskettaviksi”. Ensin ne on kuitenkin saatava markkinoille. Myös autokaluston on oltava sellainen, että niissä pystytään käyttämään biopolttoaineita. Yksi ratkaisu tähän on nk. flexifuel-auto, joka pystyy käyttämään sekä bensiiniä että korkeaseosteista etanolipolttoainetta.

– Suomalainen teollisuus saa etumatkaa ja uutta liiketoimintaa, kun se lähtee kehittämään tuplalaskettavia biopolttoaineita, jotka perustuvat jätteisiin, tähteisiin ja muiden kuin ruokakasvien selluloosaan tai lignoselluloosaan. Samalla 20 prosentin laskennallinen tavoite voi niillä pienentyä todelliseen kymmenen prosentin osuuteen, Nylund toteaa.

Suomessa tarvitaan toimintamalleja, jotka edistävät sekä uutta teknologiaa että uutta liiketoimintaa, ja lisäävät kotimaisuusastetta. Biopolttoainevelvoitteiden täyttäminen tuontipolttoaineita hyödyntämällä on kansantalouden kannalta huono vaihtoehto.

Viinaa tankkiin

St1:n jätepohjaista etanolia sisältävän RE85-biopolttoaineen jakelu laajenee valtakunnalliseksi. Tällä hetkellä asemia on 30, mutta yhtiön arvion mukaan vuoteen 2020 mennessä niitä on jo reilut sata.

RE85:n ”kylmäoptimointi” toteutettiin TransEco-tutkimusohjelmassa. Alkoholipolttoaine saatiin toimimaan hyvin myös kylmässä optimoimalla etanolin lisänä käytettävät polttonesteen seoskomponentit. Korkeaseosetanolia käytetään vain flexifuel-autoissa. Kansainvälisillä markkinoilla on jo tällä hetkellä 200 erilaista flexifuel-automallia, ja niiden osuus bensiiniautokannasta kasvaa vähitellen myös Suomessa.

TransEcossa testataan etanolin soveltuvuutta myös raskaaseen kalustoon. VTT:n esikokeiden päästötulokset ovat lupaavia. St1:n RED95-etanolipolttoaineen käyttöä kokeillaan käytännössä jakelu- ja jäteautoissa. Etanolin käyttö raskaassa kalustossa edellyttää kuitenkin omaa moottorimallia, joita tällä hetkellä valmistaa vain Scania.

Hyvät käyttökokemukset vetykäsitellystä kasviöljystä

TransEcoon liittyneessä Optibio-hankkeessa testattiin käytännössä Neste Oilin vetykäsiteltyä kasviöljyä eli uusiutuvaa NExBTL-dieseliä. Noin 300 bussia pääkaupunkiseudulla ajoi kolmisen vuotta polttoaineella, joka osoittautui teknisesti erittäin hyväksi ja toimivaksi kaikkina vuodenaikoina. Hankkeessa mukana ollut autonvalmistaja antoi hyväksyntänsä 100 prosenttisen NExBTL:n käytölle.

HSL edistää vähäpäästöistä liikennettä

Vähäpäästöisen liikenteen kehittämiseksi ja valintojen tueksi tarvitaan todellista päästö- ja energiankulutustietoa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on hyödyntänyt TransEcon HDENIQ-hankkeessa tuotettua kaupunkibussien päästötietokantaa. Bussien ympäristövaikutukset määräytyvät suoritteen, kaluston, polttoaineiden ja kuljettajien ajotavan perusteella. Tutkijat ovat selvittäneet mahdollisuuksia vähentää raskaan ajoneuvokaluston polttoaineenkulutusta ja päästöjä sekä parantaa turvallisuutta.

– Euroopassa ainutlaatuisen kaupunkibussien päästötietokannan ansiosta kilpailutuksessa voidaan kiinnittää huomio bussiliikenteen laatuun. Todellisiin päästöihin perustuva pisteytysmalli on ollut käytössä vuodesta 2010. Uusi ympäristöbonus on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna, toteaa johtaja Reijo Mäkinen HSL:stä.

HDENIQ-hankkeessa on kehitetty myös ajo-opastin, joka ohjaa kuljettajaa oikeaan ajotapaan, jolloin polttoaineenkulutus ja päästöt vähentyvät samalla kun turvallisuus ja aikatauluissa pysyminen paranevat. Opastin on parhaillaan koekäytössä Jokeri-linjalla ja se tuodaan markkinoille ensi vuoden alkupuolella.

Yritysten ja tilaajien sitouttaminen energiatehokkuuteen

Tutkimustietoa energiatehokkuutta lisäävistä toimista on runsaasti tarjolla. Keskeistä onkin sitouttaa sekä liikennesektorin yritykset että tilaajaorganisaatiot energiatehokkaaseen toimintaan. Energiatehokkuuden parantamiseksi on ensin tunnettava lähtötilanne, joten mittaamisen merkitys on suuri.

Vuosille 2008–2016 solmitut liikenteen energiatehokkuussopimukset ovat vapaaehtoinen keino hallita energiatehokkuutta sekä tavarankuljetus- ja logistiikka-alalla että joukkoliikenteessä. Sopimuksilla tavoitellaan yhdeksän prosentin suuruista energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä.

Lisätietoa:

Nils-Olof Nylund, VTT, tutkimusprofessori, puh. 0400 703 715, nils-olof.nylund@vtt.fi

Juhani Laurikko, VTT, erikoistutkija, puh. 0400 706 986, juhani.laurikko@vtt.fi

www.transeco.fi

TransEcon keskeisiä tavoitteita ovat tieliikenteen energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttöönoton lisääminen. VTT koordinoi TransEco-tutkimusohjelmaa, jonka tutkimusosapuolia ovat VTT:n lisäksi Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Metropolia, Turun AMK, Ramboll Oy ja GreenNet Finland Oy. Motiva Oy vastaa TransEco-tutkimusohjelman viestinnästä.


Palaa otsikoihin